Tämänvuotisessa ITB:n Experts Forum Wellness -seminaarisarjassa yksi teema nousi ylitse muiden. Trendi on jo rantautunut Suomeen, mutta se ei vielä juurikaan näy Suomen kansainvälisessä hyvinvointimatkailutarjonnassa. Kyseessä on MINDFULNESS.
Suomenkielistä käännöstä ei sanasta ole, joten yleensä käytämme tätä englanninkielistä termiä. Muita kuvaavia sanontoja ovat tietoisuustaidot ja hyväksyvä tietoinen läsnäolo. Mindfulnessin juuret ovat zen-buddhalaisessa meditaatiossa, mutta kyseessä ei ole uskonto tai ismi, vaan rentoutus- ja stressinhallintamenetelmä
Mindfulnessissa tarkoitus on huomata, mitä juuri tässä hetkessä tapahtuu ja mitä omassa päässä liikkuu, arvioimatta ja arvostelematta mitään.
Nykyajan ihminen elää työympäristössä, jossa monen asian tekeminen yhtä aikaa eli ns. multitasking on arkipäivää. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vain 2 % ihmiskunnasta pystyy suoriutumaan multitaskingista hyvin. Me muut tiedämme, että meiltä odotetaan sitä, mutta emme kykene siihen – stressaannumme ja palamme loppuun.
Yhä useammat hyvinvointimatkailuyritykset pureutuvat nykyään tähän ongelmaan ja tarjoavat perinteisempien hyvinvointituotteiden ja –palvelujen rinnalla stressinpoisto-ohjelmia. Esimerkkejä suomalaisista mindfulnessiin pohjautuvista hyvinvointituotteista ovat mm. Ilonsillan hiljaisuuden sauna ja loviisalaisen Villa Mandalan tuotteet.
Perinteisten hoitomuotojen paluu
Nykyajan ihminen liikkuu yhä harvemmin luonnossa. Tämä vieraantuminen luonnosta altistaa meidät stressille ja sairauksille.
Earthing tarkoittaa suoraa kosketusta maahan, mm. paljain jaloin kävelyä erilaisilla luonnon pinnoilla (ruoho, hiekka, puu, kalliot). Näin maan sähköinen energia siirtyy ihon kautta kehoon ja vähentää mm. sairauksia aiheuttavia tulehduksia.
Hyvinvointiohjelmissa hyödynnetään perinteisiä, suomalaisia hoitomuotoja (turvehoidot, jäsenkorjaus, Kajava-hoito jne.). Aidoimmillaan nämä hoidot ovat, kun ne koetaan hoitojen syntymaassa mahdollisimman aidossa ja autenttisessa ympäristössä: intialaista päähierontaa Intiassa, reiki-hoitoa Japanissa, hamamia Turkissa ja roomalaisia kylpyjä Italiassa.
Hyvä omatunto ja kestävä matkailu
Vastuullisuus on yhteiskunnallinen trendi, joka vaikuttaa merkittävästi myös lomaan kohdistuviin vaatimuksiin. Sekä matkailutuotteiden kysyntä- että tarjontapuolella sosiaalinen vastuu ja ympäristön huomioiminen ovat yhä suuremmassa roolissa. Kuluttajille suunnatut viestit ovat konkreettisempia ja usein myös tunteisiin vetoavia. Suuntaus on verrattavissa luomuhedelmien ja reilun kaupan tuotteiden voittokulkuun supermarkettien hyllyille. Näistä on tullut monelle arkisia tuotteita.
Saksalaisista jopa 40 % haluaisi lomansa olevan mahdollisimman ympäristöystävällinen. Sosiaalisesti kestävä matkailu on tärkeää lähes joka toiselle saksalaiselle (46 %).
Lähde: Reiseanalyse 2012
Talvilomien mielikuvissa vielä tehtävää
Mielikuvat kaupunkimatkoista ja wellness-lomista vastaavat usein todellisuutta, mutta monien muiden matkatyyppien mielikuvissa on markkinointiviestinnällä vielä tehtävää.
Esimerkiksi matkailijat, joilla on kokemusta talviurheilulomista, pitävät niitä selkeästi luonnonläheisimpinä, kokemusrikkaampina, seurallisempina, yksilöllisempinä sekä jännittävämpinä kuin muu väestö. Myöskään talvivirkistysloman vahvuudet eivät ole vielä riittävän tunnettuja.
Havainnot viittavat siihen, ettei näistä lomamuodoista ole konkreettista mielikuvaa ja käsitykset ovat melko epämääräisiä.
Lähde: Reiseanalyse 2012
Lyhytlomien kysyntä kasvussa
Saksalaiset käyttivät viime vuonna matkailuun ennätykselliset 83,4 miljardia euroa. Vähintään viisi päivää kestäneisiin lomamatkoihin kulutettiin yli 63 miljardia ja 2-4 päivän pituisiin lyhytlomiinkin yli 20 miljardia euroa.
Lyhytlomien määrä on hienoisessa kasvussa. Viime vuonna niitä tehtiin lähes 80 miljoonaa ja pidempiä lomiakin lähes 70 miljoonaa. Lyhytlomien suosio näkyy mm. kaupunkimatkailun kasvussa, joita markkinoidaan aktiivisesti saksalaismatkailijoille.
Skandinavian osalta alkanut vuosi näyttää lupaavalta. Saksalainen matkailija on yhä avoimempi erilaisille vaihtoehdoille ja kiinnostus Skandinavian maita kohtaan on nousussa. Koko perheen ehdoilla tehtävien lomien suosio jatkuu heijastellen perhearvojen merkitystä myös vapaa-ajan matkailussa.
